ja siihen suuntaan. ken pääsykokeissa on vieraillut tänä keväänä - tai
miksei muullonkin - tietää kyllä mistä puhun. siis tästä nykymaailman
kieroutuneesta ajattelumaailmasta. juteltiin opehuoneessa viime
viikolla aiheesta. eräs vanhempi opettajatar kertoi, miten ennen oikein
aneltiin ja pyydeltiin "pyydän ystävällisesti ottamaan minun hakemukseni huomioon valittaessa henkilöä kyseiseen virkaan" - tänään kuuluu laittaa itsensä kaupaksi
kuin jonkun kulutustavaran. ota minut ota minut ota minut! osaan sitä
ja osaan tätä ja katsopa minun cv:ni kuinka hyvä se on. ja
plaaplaaplaa. mutta kuinkas onkaan. mikä sitten on parempi. en tiedä.
ehkä jälleen nousee arvoonsa se kultainen keskitie? hassu maailma.
valintakokeetkin on niin teennäiset. ja siellä käytävillä odotellessa
ja aikaa kulutellessa tulee mieleen jos jonkinmoista. mites jos
psykologin puheilla kääntäisikin tilanteen nurinniskoin. "millainenko
minä? kuules, se on niin tylsä aihe, en haluaisi aina puhua itsestäni,
mutta mites sinä itse? kuinka olet ammattisi valinnut ja miten
mielestäsi itseäsi voit siinä toteuttaa? mitkä olisivat huonot puolesi?
entä onko vielä jotain kysyttävää?" tai sitten ryhmäkeskustelussa
tyrannisoisi niin, ettei kukaan siitä joukosta pääsisi kouluun. ihan
vaan vaikka kapinoidaksesi tyhmää pakkohakusysteemiä. onhan tässä vielä
2/4 valintakokeista jäljellä, kerkeää hyvin toteuttaa itseään.. tai
oikeastaan yhdet. sillä ne viimeiset on tärkeät, niiden täytyy mennä
hyvin. pitäisiköhän ottaa peilin edessä vielä harjoituskierros kaunista
hymyä ja itsensä hyväksi kehumista ja tyrkyttämistä...
tiistai, 7. kesäkuu 2005
Kommentit